Blogi

Kukkoukko kulkee Kalle olkapäällään

Posted by on 01-07-2009 in Uutiset | 0 comments

Hämeen Keskiaikamarkkinoilla vuonna 2009 voi tavata Kalle-nimisen maatiaiskukon, joka istuu isäntänsä Kukkoukon hartioilla. Kalle ei ole kaupan, mutta Kukkoukko elättää itsensä myymällä muuta siipikarjaa sekä niiden munia.

Kukkoukko on käynyt keskiaikamarkkinoilla jo useamman vuoden ajan, joskin aiemmin lampaiden kanssa. Hän kuitenkin vaihtoi ammattia, koska köyhinä aikoina on halvempaa kasvattaa pieniruokaisia kukkoja ja kanoja.

Kukkoukon olkapäällä keikkuva Kalle on kesy, eikä se karkaa mihinkään, vaikka sen jalassa onkin varan vuoksi nahkaremmi. Kalle ei edes sotke hartioita, sillä se osaa tepastelemalla ilmoittaa, että on vessareissun aika.

Siviilissä Kukkoukko on Pekka Mäntykangas, lähihoitajaopiskelija, neljän tytön isä ja kahden pitkäaikaissijoitetun lapsen sijaisisä.

 

 

Share

Tervarauta saa teräksen hehkumaan

Posted by on 29-08-2008 in Uutiset | 0 comments

Seppä Tervarauta  © Heikki HaavistoHämeen Keskiaikamarkkinoilla vuonna 2008 kuulee kilkettä ja kuuman raudan sihinää, kun kävelee sepän pajan ohi. Seppä Tervarauta takoo markkinoilla jo viidettä vuotta koukkuja, solkia ja muita tarvekaluja.

Tervarauta edustaa varhaiskeskiaikaista kulttuuria, jossa seppä oli lähes mytologinen hahmo: hän tunsi raudan salaisuudet, ja koko kylä piti häntä tietäjänä ja taitajana. Seppä Tervaraudalta voikin ostaa koruja, joissa on vahvoja taikamerkkejä.

Keskiajalla seppä oli välttämätön joka pitäjälle, linnalle ja kartanolle. Seppä takoi kirveet, miekat, hevosenkengät, reen raudat, pyörien vanteet, padat, uuninluukut ja paljon muuta. Kirkko piti seppiä noitina, mutta nämä olivat onnekseen koskemattomia arvokkaiden taitojensa vuoksi.

Seppä Tervarauta on Pasi Raivion yritys ja taiteilijanimi. Pasi takoo työkseen rautaa Janakkalassa Viralassa sijaitsevassa pajassaan.

Share

Munkki Eugeniukselle saa tarjota huikan

Posted by on 29-08-2008 in Uutiset | 0 comments

Hämeen linnan vuoden 2008 keskiaikamarkkinoilla voi tavata munkki Eugeniuksen. Hänet tunnetaan sekä hurskaudestaan että nautiskelevasta elämäntyylistään.

Eugenius vaihtaa mielellään kuulumisia ohikulkijoiden kanssa, joskin hänen juttunsa joskus lipsahtavat pikkutuhmien puolelle. Munkki on viettänyt viime talven Keski-Euroopassa, ja hänellä on kuuleman mukaan meheviä juoruja kerrottavanaan hoveista ja kirkkokunnista.

Munkki Eugenius on fransiskaani, jolta voi luonnollisesti ostaa myös aneita. Eugenius ei hyväksy lainkaan sitä, että dominikaanimunkit myyvät myös viinaa – tosin Eugenius ottaa mielellään huikan, jos sellaista hänelle tarjotaan.

Munkki Eugeniusta on esittänyt jo vuodesta 2003 asti Hannu Pesonen, joka siviilissä toimii työvoimaneuvojana.

 

Share

Suloisia – ja saastaisia

Posted by on 29-07-2008 in Uutiset | 0 comments

Hämeen Keskiaikamarkkinoilla kannattaa katsoa jalkoihinsa, ettei kävele pienten kerjäläisten päälle. Rääsyläislapsia kulkee markkinaväen joukossa varastelemassa ja kerjäämässä, ja mukana ovat myös Vilka ja Verka Tieskenentyttäret.

Vilka ja Verka ovat kulkeneet vauvasta asti kerjäläisäitinsä mukana markkinoilla, ja niinpä heistä on tullut uskaliaita. Lasten yhdennäköisyys on huomattava, joten yleisesti epäillään, että heidän isänsä ovat samasta suvusta.

Keskiajan lapsilla ei ollut helppoa. Suuri osa kuoli jo taaperoikäisenä kulkutauteihin ja huonoon ravintoon. Lapset tekivät raskaita töitä pienestä pitäen, ja ruumiillinen rangaistus oli arkipäivää.

Onneksi Hämeen Keskiaikamarkkinoilla on Lasten Läänitys, jossa lapset saavat nauttia keskiajan hyvistä puolista: askartelua, nikkarointia, leikkejä ja matkamuistoja on tarjolla 1500-luvun tyyliin.

Rääsyläislapset

Vilka ja Verka Tieskenentyttäret ovat oikealta sukunimeltään Vähätiittoja. He ovat siviilissäkin lapsia, mutta eivät onneksi joudu kerjäämään päivittäin.

Share

Sisar Apollonia tuntee rohdot ja rukoukset

Posted by on 01-07-2008 in Uutiset | 0 comments

 sisar ApolloniaHämeen Keskiaikamarkkinoilla 2008 tapaa runsaasti uskonväkeä kuten munkkeja, pappeja ja nunnia. Muun muassa birgittalaisnunna sisar Apollonia on tullut Naantalista pyhiinvaellusmatkalle Hämeenlinnaan.

Sisar Apollonia on keskiajan näkökulmasta varsin iäkäs eli kuusissakymmenissä. Korkea ikä onkin luostarin hyvien elämäntapojen ansiota. Sisar Apollonia kiittää pitkästä iästään terveellistä ruokavaliota, säännöllistä elämänrytmiä ja edistyneitä parantajantaitoja.

Keskiajalla luostarit levittivät sivistystä: lukutaito, itsensä kehittäminen ja rohdoskasvien tuntemus olivat itsestäänselvyyksiä, joten nunnat toimivat tuon ajan opettajina, sairaanhoitajina ja parantajina. Elämä luostareissa ei ollut ylellistä, mutta se oli terveellistä ja suhteellisen turvattua.

Markkinoilla sisar Apolloniaa esittää Leila Räkköläinen, joka siviilissä toimii Riihimäen kaupungilla perusturvan palvelualuepäällikkönä.

Share